Osastoa
Kirjan kirjoittamisen vaiheet hahmottuvat helpommin, kun erotat toisistaan kolme tehtävää: käsikirjoituksen tekemisen, julkaisun tuottamisen ja lukijoiden tavoittamisen. Niitä voi suunnitella rinnakkain, mutta esimerkiksi kannen hiominen ei ratkaise keskeneräisen tekstin rakennetta eikä valmis käsikirjoitus vielä kerro, kuka vastaa jakelusta.
Tässä oppaassa etenet idean rajaamisesta ensimmäiseen luonnokseen, palautteeseen ja julkaisupäätöksiin. Reitti riippuu kirjan lajista ja siitä, tavoitteletko perinteistä kustantajaa vai julkaisetko itse. Tavoitteena ei ole noudattaa yhtä pakollista kaavaa, vaan tietää, mitä seuraavaksi pitää tehdä ja mitkä asiat on sovittava ennen kustannuksiin sitoutumista.
1. Rajaa idea lukijalle ymmärrettäväksi
Kirjoita muutamalla virkkeellä, mistä teos kertoo, kenelle se on tarkoitettu ja miksi juuri tämä näkökulma on kiinnostava. Tietokirjassa voit nimetä kysymyksen, johon kirja vastaa. Romaanissa voit kuvata päähenkilön tilanteen ja keskeisen ristiriidan. Näin laaja aihe muuttuu työstettäväksi lähtökohdaksi.
Tutustu samantyyppisiin kirjoihin ja tarkastele niiden näkökulmaa, laajuutta ja lukijaa. Tarkoitus ei ole jäljitellä toista teosta, vaan huomata, mikä omassa ideassasi on olennaista ja mitä se rajaa ulkopuolelle. Kaikkea keräämääsi tietoa tai jokaista kiinnostavaa sivujuonta ei tarvitse sisällyttää samaan kirjaan.
Selvitä jo alussa, millaista taustatyötä tarvitset. Kirjaa lähteet niin, että löydät ne myöhemmin, ja pidä omat tulkintasi erillään lainauksista ja tarkistettavista väitteistä. Jos aiot käyttää muiden kuvia, kaavioita tai muuta aineistoa, selvitä käyttöoikeudet ennen kuin rakennat julkaisun niiden varaan.
2. Tee suunnitelma, jota voi muuttaa
Laadi alustava sisällysluettelo tai kohtausluettelo. Tietokirjassa lukujen järjestys voi kuljettaa lukijaa perusteista soveltamiseen; kaunokirjallisuudessa voit seurata tapahtumien, henkilösuhteiden ja näkökulmien kehitystä. Rakenne on työväline, ei lupaus siitä, ettei mitään saa myöhemmin muuttaa.
Jaa työ konkreettisiksi osiksi: yhden haastattelun valmistelu, luvun luonnos, kohtauksen kirjoittaminen tai lähteen tarkistaminen. Sovita työjaksot käytettävissä olevaan aikaan. Kaikille sopivaa päivittäistä sanamäärää ei ole, ja tutkiminen tai rakenteen korjaaminen voi viedä projektia eteenpäin ilman uusia sivuja.
Pidä erillistä listaa myöhemmin ratkaistavista kysymyksistä. Kun luonnostellessa tulee vastaan puuttuva tieto, merkitse kohta selvästi ja jatka, jos se ei estä muuta työtä. Säännöllinen katsaus auttaa erottamaan todellisen etenemisen siitä, että palaat yhä uudelleen ensimmäisen kappaleen hiomiseen.
3. Valitse riittävät työkalut ja hallitse versiot
Tavallinen tekstinkäsittelyohjelma, kuten Microsoft Word, voi riittää kirjaprojektiin. Scrivener on vaihtoehto pitkän tekstin ja aineistojen järjestämiseen, Plottr tarinan suunnitteluun ja MindMeister ajatuskarttoihin. Ohjelmat palvelevat eri tarkoituksia: niiden ominaisuudet eivät ole keskenään samanlaisia, eikä mikään niistä takaa valmista tai laadukasta kirjaa.
Valitse työkalu sen mukaan, miten kirjoitat ja miten aineisto pitää myöhemmin toimittaa eteenpäin. Tarkista tarvittavat tiedostomuodot ja yhteistyötapa ennen laajaa siirtoa uuteen ohjelmaan. Monimutkaista järjestelmää ei kannata rakentaa vain siksi, että se näyttää ammattimaiselta.
Nimeä käsikirjoitusversiot selkeästi ja säilytä palautekierroksia edeltävät versiot. Huolehdi erillisistä varmuuskopioista ja tarkista, että osaat palauttaa tiedoston. Pelkkä saman tiedoston jatkuva ylikirjoittaminen vaikeuttaa aiempaan ratkaisuun palaamista.
4. Kirjoita luonnos ja tarkastele sen kokonaisuutta
Ensimmäisen luonnoksen tehtävä on tehdä teoksen sisältö näkyväksi. Sen ei tarvitse olla julkaisukelpoinen. Kun kokonaisuus on luettavissa, voit arvioida, puuttuuko tärkeä osa, toistuuko sama asia tai alkaako kirja liian kaukaa varsinaisesta aiheesta.
Kaunokirjallisuudessa tarkastele esimerkiksi henkilöiden tavoitteita, tapahtumien seurauksia ja kerrontanäkökulman johdonmukaisuutta. Kaikki tarinat eivät tarvitse samanlaista konfliktia tai suljettua loppua. Olennaista on, että tekemäsi ratkaisut palvelevat juuri tämän teoksen lukukokemusta.
Tietokirjassa tarkista, vastaako teksti alussa luvattuun kysymykseen ja onko lukijalla riittävästi taustatietoa seuraavan luvun ymmärtämiseen. Erota faktat, esimerkit ja omat päätelmäsi. Korjaa ensin rakenne ja keskeiset puutteet; yksittäisten pilkkujen hiominen on hukkaan menevää työtä, jos koko jakso poistetaan myöhemmin.
5. Hanki palautetta ennen viimeistelyä
Pyydä koelukijalta rajattua palautetta. Kysy esimerkiksi, missä kiinnostus herpaantui, mikä jäi epäselväksi tai mikä henkilön ratkaisu tuntui perusteettomalta. Pelkkä kysymys siitä, pitikö lukija tekstistä, antaa usein vähän tietoa seuraavaa työvaihetta varten.
Vertaa palautteita keskenään, mutta älä yritä toteuttaa jokaista ehdotusta sellaisenaan. Toistuva havainto voi osoittaa ongelman, vaikka ehdotettu ratkaisu ei sopisi kirjaasi. Päätä, mitä muutat ja miksi, ja lue korjattu kokonaisuus uudelleen.
Kustannustoimittaminen ja oikoluku ovat eri tehtäviä. Toimittamisessa voidaan käsitellä rakennetta, sisältöä, ilmaisua ja johdonmukaisuutta; oikoluvussa etsitään viimeistellyn tekstin kieli- ja kirjoitusvirheitä. Kun ostat palvelua, sovi työn laajuus, palautteen muoto ja korjauskierrokset etukäteen.
6. Valitse julkaisupolku ja laadi sitä vastaava budjetti
Perinteisessä kustantamisessa kustantaja kantaa julkaisun taloudellisen riskin ja vastaa julkaisukustannuksista. Omakustanteessa vastuu tuotannosta ja kuluista on kirjoittajalla, vaikka hän ostaisi yksittäisiä palveluja. Kirjoittajan maksama julkaisupaketti ei siksi ole sama asia kuin perinteinen kustannussopimus. Kirjailijaliiton ohje auttaa erottamaan nämä vaihtoehdot.
Jos tavoittelet kustantajaa, tutustu sen julkaisuohjelmaan ja ajantasaisiin käsikirjoitusohjeisiin. Toimita pyydetty aineisto ohjeiden mukaisesti. Kustantajan valinta ei perustu vain tekstin laatuun, joten yksittäinen kielteinen päätös ei yksin kerro, mitä käsikirjoituksessa pitäisi muuttaa.
Omakustanteen budjettiin voivat kuulua toimittaminen, oikoluku, kuvat ja käyttöoikeudet, kansi, taitto, painatus, sähköisen version valmistus, jakelu, varastointi ja markkinointi. Pyydä tarjoukset samalle rajatulle työlle ja selvitä, mitä hintaan ei sisälly. Laske myös korjauskierrosten ja oman työpanoksen tarve.
Kati Syrjälän Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 2008 tekemä opinnäytetyö ”Ideasta kirjaksi” käsittelee suomalaista kustannusalaa ja omakustantamista. Se tarjoaa historiallisen näkökulman kirjaprojektiin. Nykyiset toimitustavat, hinnat ja palveluehdot on kuitenkin selvitettävä omilta yhteistyökumppaneilta.
7. Lue sopimus ennen oikeuksien tai työn luovuttamista
Selvitä, mitä oikeuksia sopimus koskee, missä julkaisumuodoissa teosta saa käyttää ja miten korvaus määräytyy. Kysy myös tilityksistä, sopimuksen kestosta, päättämisestä ja siitä, mitä tapahtuu, jos julkaisu ei toteudu suunnitellusti. Epäselvä ehto kannattaa selvittää ennen allekirjoitusta, tarvittaessa asiantuntijan avulla.
Maksullisessa julkaisupalvelussa tarkista lisäksi, kuka hyväksyy lopullisen tekstin ja ulkoasun, kuka omistaa painetut kappaleet ja mitä tiedostoja saat työn päättyessä. Myyntiin asettaminen, varastointi ja aktiivinen markkinointi ovat eri palveluja. Sana ”jakelu” ei vielä kerro, missä kirja näkyy tai kuka hoitaa tilaukset.
8. Viimeistele teksti ennen lopullista taittoa
Tee sovitut sisällölliset korjaukset ja tarkista nimet, luvut, lähdeviitteet sekä termien yhdenmukaisuus. Oikoluku kannattaa ajoittaa niin, että suurimmat muutokset on jo tehty. Taiton jälkeen tarvitaan vielä tarkistus, sillä tekstin siirtyminen sivuille voi tuoda esiin uusia ongelmia.
Lue vedoksesta otsikot, sivunumerot, sisällysluettelo, kuvatekstit ja muut helposti ohitettavat osat. Tarkista myös kannen ja kirjan sisäisten tietojen vastaavuus. Korjausten jälkeen varmista, että ne on toteutettu oikein eikä muutos ole siirtänyt ongelmaa toiseen kohtaan.
9. Selvitä ISBN ja julkaisumuotojen tarpeet
ISBN yksilöi julkaisun ja helpottaa sen tilaamista ja käsittelyä jakelussa. Suomessa tunnus ei ole lakisääteinen, ja sen saa maksutta Suomen ISBN-keskuksesta. Jakelukanava voi silti edellyttää sitä. Kustantaja huolehtii tunnuksista; omakustanteessa tehtävä kuuluu julkaisijana toimivalle kirjoittajalle.
Painettu kirja ja erilliset sähköiset julkaisumuodot, kuten PDF ja EPUB, tarvitsevat omat tunnuksensa. Sisällöltään uudistettu laitos voi edellyttää uutta ISBN-tunnusta, mutta muuttumaton lisäpainos käyttää entistä. Pelkkä kirjoitusvirheiden korjaus tai kannen kuvan, hinnan tai vuosiluvun muuttaminen ei yksin edellytä uutta tunnusta. Tarkista oma tilanne Kansalliskirjaston ISBN-ohjeesta.
ISBN ei takaa kirjan pääsyä kaupan valikoimaan tai sen myyntiä. Sovi jakelukanavan kanssa erikseen tarvittavista tuotetiedoista, toimitustavasta ja ehdoista. Näin tunnisteen hankkiminen ei jää ainoaksi suunnitelmaksi kirjan saatavuudesta.
10. Testaa painettu ja sähköinen kirja erikseen
Painetussa kirjassa tarkista muun muassa tekstin luettavuus, marginaalit, kuvien toistuminen ja kannen mitoitus painon ohjeiden mukaan. Pyydä mahdollisuuksien mukaan koevedos ennen koko painokseen sitoutumista. Näytöllä hyvältä näyttävä tiedosto ei yksin kerro painetun kappaleen lopputulosta.
Sähköisessä kirjassa tarkista sisällysluettelo, linkit, kuvat ja tekstin toiminta käytettävissä lukusovelluksissa. Valitse tiedostomuoto teoksen rakenteen ja jakelukanavan vaatimusten mukaan. Painoon tehty tiedosto ei automaattisesti ole paras sähköinen lukukokemus.
Digitaalinen julkaisu ei tarvitse fyysistä painosta tai varastoa, mutta sen valmistus, jakelu ja markkinointi voivat maksaa. Julkaisumuotoa kannattaa arvioida lukijan tarpeiden ja oman projektin kokonaiskulujen perusteella. Pelkkä sähköisyys ei osoita kirjaa aina halvimmaksi tai ympäristövaikutuksiltaan parhaaksi vaihtoehdoksi.
11. Suunnittele saatavuus ja markkinointi realistisesti
Päätä, mistä lukija voi ostaa kirjan ja kuka hoitaa tilauksen, maksun, toimituksen ja yhteydenotot. Omakustanteessa laske myyntihinnasta jäljelle jäävä osuus kanavakohtaisten kulujen jälkeen. Suuri painos voi alentaa kappalehintaa mutta sitoa rahaa myymättömiin kirjoihin, joten arvioi kysyntää varovaisesti.
Valitse muutama kanava, jossa tavoiteltu lukija jo liikkuu. Kirjanäyte, aiheeseen liittyvä keskustelu, lukupiiri tai sopiva kirjailijavierailu voi kertoa teoksesta enemmän kuin jatkuva yleinen myyntiviesti. Tapahtumat ja yhteistyöt vaativat sopimista; niihin pääsy tai näkyvyys ei takaa myyntiä.
Seuraa, mistä kiinnostus ja toteutuneet tilaukset syntyvät. Erota näkyvyys, saatu palaute ja myynti toisistaan. Jos käytät rahaa mainontaan tai tapahtumiin, määritä etukäteen, mitä kokeilet ja millä perusteella jatkat tai muutat tekemistä.
Julkaisun jälkeen: kerää opit seuraavaa teosta varten
Kirjaa palautteesta toistuvat havainnot ja erottele makuasiat selkeistä puutteista. Kaikki lukijat eivät kuulu kirjan kohderyhmään, eikä jokaiseen arvioon tarvitse vastata. Hyödyllinen palaute voi auttaa seuraavan teoksen rakenteessa, ilmaisussa tai lukijan tarpeiden ymmärtämisessä.
Palaa lopuksi myös projektin toteutukseen: mikä vei odotettua enemmän aikaa, mitä olisit halunnut sopia tarkemmin ja missä tarvitsit ulkopuolista osaamista? Valmis kirja ei edellytä virheetöntä prosessia. Se edellyttää, että sisältö, tuotanto ja julkaisun vastuut on viety riittävän huolellisesti loppuun.
